Kuusirannantie 67

88270 Vuolijoki

Avoinna 2025

14.6. - 10.8.
ke-su klo 11-17

email

info@riihipiha.fi

puhelin

+358 44 976 7132

Kuusirannantie 67

88270 Vuolijoki

Aukioloajat 2025

14.6. - 10.8.
ke-su klo 11-17

Teksti ja kuvat: Eetu Heikkinen

Museoviraston antaman määritelmän mukaan paikallismuseot hahmotetaan paikoiksi, jotka ovat oman alueensa kulttuuriperinnön säilyttäjiä. Ne ovat tärkeässä asemassa paikallisen perinteen ja tarinoiden vaalimisessa. Paikallismuseoissa nämä perinteet ja tarinat pääsevätkin esiin. (Museovirasto, 2021.) Vuolijoen kirkonkylällä sijaitseva Riihipiha-museo on juuri tällainen paikka. Siellä menneisyys herää eloon.

Vuonna 1991 perustettu Riihipiha on talonpoikaismuseoalue, joka koostuu 35 rakennuksesta. Museon esineistö ja rakennukset esittelevät, millaista elämä oli Vuolijoella ja Kainuussa edellisten sukupolvien aikaan. Museon kokoelmiin kuuluu noin 4000 esinettä. Käsityönä valmistetut puiset, eri maataloustöihin liittyvät esineet kertovat maailmasta ennen sähkön käytön yleistymistä (Riihipiha, 2023). 

Esineistö koostuu perinteisistä arkisista asioista, mutta arkisetkin asiat voivat nousta esiin voimakkaana ja vivahteikkaasti. Oiva esimerkki tästä on museon kyläkauppa. Heti avatessaan oven ja astuessaan kauppaan sisään on mahdollista kuulla pienen kellon kilahdus. Ääni ilmoitti kaupan pitäjälle aikoinaan, että asiakas on astunut sisälle liikkeeseen. Tällä pienellä yksityiskohdalla oli allekirjoittaneeseen suuri vaikutus. Kellon äänen kuuleminen heitti minut suoraan parikymmentä vuotta taaksepäin menneisyyteen. Ehkä ääni vetosi johonkin alitajunnassa piilevään muistoon kauppavierailusta lapsena tai vanhojen suomalaisten elokuvien äänimaisemaan. Vaikutus oli voimakas ja äänimaailma ankkuroi minut vahvasti kyseiseen paikkaan.

Riihipihan kaupan tiski.

 

Kellon ääni ei ole ainut asia, joka kyläkaupassa tuo menneisyyden vahvalla tavalla esiin. Sen tekee myös kyläkaupan esineistö. Kauppa pursuaakin erilaisia menneisyydessä myytyjä kirjavia tuotteita ja niiden mainoksia. Ne tuovat rakennuksen sisätilaan värejä ja kiinnittävät siellä vierailevan ihmisen huomion. On kynäpenaali, jonka kannessa ottelevat haarniskaan sonnustautuneet menneisyyden ritarit. Kaupasta löytyy myös sinistä ja punaista väriä yhdistelevä Katrina-kahvipakkaus, jossa mainitaan olympialaiset. Partakoneteräpakkauksen kantta puolestaan korostaa pistomiekka. 

Mieleen jää myös etenkin rotanmyrkkypakkaus, jossa musta huumori kukkii. Hiiribaarissa hiiri on kuvattu kuin se istuisi kirjaimellisesti baaritiskillä tilaamassa.

 

Hiiribaari-rotanmyrkkypakkaus.

 

 

Visuaalisesta kulttuurista kiinnostuneille kyläkauppa onkin aarreaitta, jonka kuvien kautta avautuu ikkuna menneisyyteen. Ne kertovat paikallishistoriasta näyttämällä mitä tuotteita kyläkaupassa myytin, mutta kahvipakkauksissa mainitut olympialaiset kertovat myös yleisesti tuona aikana Suomessa vaikuttaneista yhteiskunnallisista asioista. 

Museolla arkiset esineet yhdistyvätkin visuaalisuuden kanssa. Tuumalassa kävijä oppii kotitalousneuvojan työstä, ja samalla kotitalousneuvojan voimakasvärinen vihreä työtakki jää hyvin mieleen. Rakennus on myös täynnä tyylikäskantisia kirjoja ja oppaita. 

Maatalousneuvojan huone ja vihreä takki Tuumalassa.

 

Esineistöä museolla on laidasta laitaan. Jos katsoja haluaa tutustua maatalouskoneisiin tai käsityönä tehtyihin puisiin esineisiin, niitä löytyy. Hänen täytyy vain suunnata katseensa esimerkiksi avosuojia kohti, sillä sieltä löytyy vaikka minkä näköistä konetta ja härpäkettä. Rautaiset maanmuokkausvälineet eli äkeet tulevat siellä tutuiksi. Jos taas vierailijaa kiinnostaa toisenlainen esineistö, hän voi vierailla Pikkukummussa, jossa sijaitsee muun muassa Lotta Svärd- ja Säästöpankki-aineisto. Aineistot kuvaavat historiallisia maanpuolustuksen ja liike-elämän osa-alueita. Pikkukumpu onkin täynnä mielenkiintoista aineistoa mitaleineen ja seinillä näkyvine Marsalkan päiväkäskyineen. 

Museoalueen kesäkahvila Niittypirttiin istahtaessaan voi jatkaa mielenkiintoisen esineistön tutkimista, sillä pirtin eteiseen astuessaan kävijän toivottavat tervetulleeksi keisari Aleksanteri I:n matkoja Suomessa 1800-luvulla kuvaavat maalaukset. Niittypirtti on auennut kesäksi muun museon mukana lauantaina 17.6.2023, joten vierailijoille tarjoutuu oiva mahdollisuus käydä katsomassa kyseisiä maalauksia.

 

Tauluja Niittypirtissä.

Paikallisalueen menneisyys ja arki esiintyvät Riihipihassa monessa eri asussa: niin puisina käsitöinä kuin rautaisina teollisuuden luomina työkoneina ja värikkäinä ja voimakkaina kuvina.

 

 

Lähteet: 

Paikallismuseotoiminta Suomessa vuonna 2021. Museoviraston selvityksiä 6. Pia Lonardi, Joanina Vaahtolammi & Risto Hakomäki (toim). 2021.

Riihipiha. 2023.  https://riihipiha.fi/